On mukava huomata, että ammatti- kuin harrastajaorkesterit ympäri Suomen ovat aktiivisesti läsnä sosiaalisen median kanavissa. Some tarjoaa orkestereille erinomaisen mahdollisuuden kertoa toiminnastaan, kanavia voi hyödyntää esimerkiksi uusien soittajien houkutteluun sekä konserttien ja tapahtumien markkinointiin.
Työssäni olen huomannut, että sosiaalisen median kanavat toimivat tehokkaina markkinointikanavina erityisesti silloin, kun sisältöjä uskalletaan tehdä erottuvalla tavalla – persoonallisesti ja rohkeasti. Uskon, että jokainen orkesteri hyötyy sosiaalisesta mediasta, koska resurssit ja rahalliset panostukset markkinointiin ovat usein pienet. Some eroaa kuitenkin toimintamalliltaan perinteisistä medioista. Tämä huomioiden esittelenkin muutamia vinkkejä kanavien tehokkaampaan hyödyntämiseen. Jutussa käyttämäni esimerkit ovat Facebookista, joten kaikkia toiminnallisuuksia ei ole kaikissa kanavissa, mutta sisällön tuottamiseen vinkit toimivat kanavasta huolimatta.
Seuraajien aktiivisuus vaikuttaa päivityksien näkyvyyteen
Lähtökohtaisesti jokainen käyttäjä on sosiaalisen median kanavissa omalla henkilökohtaisella profiilillaan ja oma verkostosto koostuu ystävistä, tuttavista ja sukulaisista, omasta henkilökohtaisesta verkostosta. Vietämme some-käyttäjinä aikaamme eri kanavissa tutkimuksien mukaan keskimäärin 4,5 tuntia viikossa selaten viihdyttävää ja mielenkiintoista sisältöä. Tämän lisäksi seuraamme Facebook-sivuja, jotka liittyvät omiin kiinnostuksen kohteisiimme, kuten harrastuksiin, brändeihin tai yrityksiin. Vähiten haluamme uutisvirtaamme mainoksia tai huonosti toteutettuja sisältöjä, koska nämä koetaan ärsyttäviksi tai tylsiksi. Käyttäjien tottumukset ja mieltymykset ovat tärkeitä huomioida sosiaalisen median hyödyntämisessä, mutta tämä lähtökohta unohtuu usein, kun haluamme saada oman viestimme laajalle yleisölle mahdollisimman helposti. Jokaisen sisällöntuottajan on hyvä pohtia millaista sisältöä mieluiten seuraa omassa uutisvirrassa?
Facebookin uutisvirtaan pyrkii päivittäin 1 500-15 000 erilaista sisältöä. Facebookin uutisvirran taustalla oleva algoritmi seuraa käyttäjien toimintoja, jonka perusteella se pyrkii näyttämään käyttäjilleen relevanttia ja kiinnostavaa sisältöä. Sellaista, johon käyttäjä on aiemmin sitoutunut ja reagoinut, eli toisin sanoen tykännyt sisällöstä, kommentoinut, jakanut sitä eteenpäin tai katsonut videosisältöä. Mikäli sivun (vaikkapa oman orkesterin) päivityksiin ei reagoida, voi lopulta käydä niin, ettei Facebook näytä sivun sisältöjä kuin pienelle joukolle sivun seuraajista. Puhutaan ns. luonnollisesta näkyvyydestä, joka voi olla jopa alle 10 % sivun seuraajista, jotka todellisuudessa näkevät sivulle julkaistut päivitykset.
Käytän esimerkkinä Sinfonisen puhallinorkesteri Sisun Facebook-sivua. Konsertin markkinointia varten julkaisin sivulle enemmän sisältöjä, jotka ovat hyvin lähellä sitä mitä me omassa henkilökohtaisessa profiilissa haluaisimme nähdä. Eli kuulumisia, ihmisiä, aitoutta ja tarinoita. Ylläpitäjälle näkyvä päivityksen kattavuus tarkoittaa sitä, kuinka monelle käyttäjälle (käyttäjän uutisvirrassa) päivitystä on näytetty.
Jokainen tykkäys, reaktio, kommentti ja jakaminen kertovat Facebookille siitä, että päivitys koetaan sivun seuraajien mielestä mielenkiintoiseksi ja relevantiksi sisällöksi. Perinteinen konserttijuliste tuo esiin informatiiviset tapahtumatiedot (paikka, aika ja lipun hinta), mutta uskallan väittää, että henkilökohtaisemmat tarinat herättävät käyttäjissä herkemmin positiivisia reaktioita päivityksiä kohtaan ja sisältöä jaetaan myös eteenpäin omalle verkostolle. Näiden toimintojen (esim. tykkäykset, kommentit, jaot) myötä Facebook kasvattaa päivityksen luonnollista näkyvyyttä, joka tarkoittaa, että se näkyy suuremmalle joukolle.
Tässä muutamia esimerkkejä Sisun Facebook-sivun päivityksistä ennen konserttitapahtumaa.
Konsertissamme oli mukana solisteja ja pyysin heiltä lyhyen kommentin tulevasta sooloteoksesta. Yhteisharjoituksista pojat nappasivat myös kuvan julkaistavaksi Facebookiin. Tämä päivitys keräsi kymmeniä tykkäyksiä, tsemppaavia kommentteja sekä Facebookin mukaan kattavuus (=kuinka monelle yksittäiselle käyttäjälle sisältö on näkynyt) oli yli 2 000 käyttäjää. Sisun FB-sivulla on vasta reilut pari sataa seuraajaa, joten päivityksen näkyvyys oli kymmenkertainen seuraajamäärään verrattuna.
Konsertissa kantaesitettiin Janne Ikosen teos lyömäsoittajille. Pyysin säveltäjältä esittelyn muutaman kuvan kera, jossa hän kertoo omasta taustastaan säveltäjänä ja muusikkona. Sisun konsertti toteutettiin yhteistyössä Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan kanssa, joten Jannen tarinassa oli myös muistelmia hänen palvelusajoiltaan. Päivitys keräsi suuren määrän tykkäyksiä, sitä jaettiin muutaman käyttäjän toimesta eteenpäin sekä kattavuus tällä päivityksellä oli yli 3 500 FB-käyttäjää.
Some-kanavissa voi helposti julkaista myös videosisältöjä tai vaikka napata live-videota treenitilanteesta. Live-videot saavat hyvin näkyvyyttä – tässä seuraajat saivat esimakua tulevasta teoksesta ja samalla markkinoitiin tulevaa konserttia.
Nämä esimerkkisisällöt näkyivät jo useille tuhansille käyttäjille. Vastaavasti konserttijulisteen muodossa olevan päivityksen näkyvyys oli muutamia satoja käyttäjiä: tämä johtuu siitä, etteivät käyttäjät reagoi ”mainoksiin” niin herkästi kuin sisältöihin, jotka ovat suunniteltu sosiaaliseen mediaan soveltuvaksi.
Kokeile siis rohkeasti jotain uutta ja testaa vaikka näitä vinkkejä some-kanavissa:
Suunnittele konsertin tai tapahtuman markkinointia varten 5-10 erilaista päivitystä julkaistavaksi n. 1-1,5 kuukauden ajalle ennen varsinaista konserttitapahtumaa. Jos mahdollista, voit ajastaa nämä päivitykset valmiiksi yhdellä kertaa.
Hyviä sisältöjä ovat esimerkiksi konsertin solistien kommentit ja lyhyet haastattelut, kapellimestarin tunnelmia, soittajien fiiliksiä konsertin lähestyessä, lyhyitä ”maistiaisia” tulevasta ohjelmistosta sekä kaikkia niitä näkökulmia, jotka tekevät juuri teidän konsertista ja tapahtumasta houkuttelevan ja erilaisen.
- Käytä päivityksissä kuvia tai videoita – testaa rohkeasti live-videon mahdollisuutta. Videon ei tarvitse olla pitkä eikä ammattilaisen toteuttama. Voit julkaista siis rosoisempaa ja arkisempaa materiaalia.
- Sisällöissä toimii parhaiten se, että kuvissa ja videoissa on mukana ihmisiä ja aitoja tilanteita. Kuulet varmasti uutisvirrassa kuulumisia mieluummin oikeilta ihmisiltä kuin konserttijulisteelta.
- Tee Facebook-tapahtumasivu: tänne voit julkaista sisältöä ennen konserttia ja kertoa konserttiin tulijoille tarpeellista infoa. Muista markkinoida tätä tapahtumasivua myös orkesterilaisille – jokaisesta konserttitapahtumaan ”ilmoittautuneesta” menee tieto myös osallistujan omalle verkostolle, joten tätä kautta tieto tulevasta tapahtumasta leviää.
- Osallista koko orkesteri ja kysy sisältöideoita kaikilta: mitä soittajat haluaisivat kertoa omasta harrastuksestaan (tai työstä). Kerää ideat listaksi ja julkaise sisältöjä myös ”hiljaisina aikoina”. Orkesterin toiminnasta kertoo positiivisesti myös se, että käytössä oleviin kanaviin julkaistaan aktiivisesti monipuolista sisältöä ja toiminnasta kertovaa tarinaa.
Kuvakaappaukset: Sinfoninen puhallinorkesteri Sisu, alkuperäiset kuvat Janne Ikonen, Sakari Viitala ja Sanna Virtanen.
Pitkäaikainen harrastukseni huilun ja piccolon soittajana eri orkestereissa ympäri Suomen on antanut minulle hyvän lähtökohdan yhdistää kaksi kiinnostukseni kohdetta: päivätyöni digitaalisen markkinoinnin asiantuntijana sekä pitkäaikaisen harrastustoiminnan. Työssäni valmennan yrityksiä ja organisaatioita mm. sosiaalisen median kanavien ja sisältöjen hyödyntämiseen markkinoinnin tukena. Sanna Virtanen (Twitter: @sanzki )
